Ruusuvanukas

Tämä taivaallinen jälkiruoka on Hannele Klemettilän kirjasta Keskiajan keittiö. Suhteellisen nopea tehdä ja on ihan törkeän hyvää. Mitään hirmu esteettisen näköistä se ei loppujen lopuksi ole, mutta kun sitä koristelee pinjansiemenillä ja ruusunterälehdillä, saa siitä kyllä salonkikelpoista :) Kanelin maku on aika vahva vaikka sitä tulee niin vähän, mutta itse rakastan kanelia niin se ei haitannut. Liotin ruusun terälehtiä ehkä hiukkasen liian pitkään, sillä valmiissa vanukkaassa ne eivät ainakaan heti tuoneet aromiaan esille. Jos haluat, voit lisätä vanukkaaseen myös terälehtien liotusveden.

 

Ruusuvanukas

1 ruusu tai pari ruokalusikallista kuivattuja ruusun terälehtiä (ei kukkakaupan ruusuja!)

5-6 rkl luomu riisijauhoa

2 1/2- 3 dl luomu maitoa

50 g  Reilun kaupan täysruokosokeria

3/4 tl kanelia

3/4 tl inkivääriä

5 1/2- 6 dl luomu kermaa

hyppysellinen suolaa

10 kuivattua Reilun kaupan taatelia

1 rkl pinjansiemeniä

Jos saat jostain käsiisi tuoreen ruusun, tee näin: irrota terälehdet ja kasta ne kiehuvaan veteen kahdeksi minuutiksi ja kuivaa ne talouspaperien välissä. Kuivattujen terälehtien kanssa tee sama juttu.

Laita kattilaan riisijauhot ja hieman maitoa , sekoita tasaiseksi seokseksi ja lisää loput maidosta. Kuumenna sekoitellen, kunnes seos sakenee. Ota pois liedeltä, lisää sokeri, suola, mausteet ja kerma. Laita takaisin liedelle ja sekoittele miedolla lämmöllä kunnes seos sakenee jälleen, mutta älä anna kiehua. Lisää pilkotut taatelit, pinjansiemenet ja pilkotut ruusun terälehdet, hämmentele vielä pari minuuttia liedellä. Kaada tarjoiluastiaan ja jäähdytä. Sekoittele välillä, ettei pinnalle muodostu kuorta. Laita jääkaappiin viilenemään.

Huom! Älä käytä kukkakaupan ruusuja, sillä niissä voi olla terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Jos löydät tuoreita ruusuja, älä poimi niitä maanteiden läheltä.